4. maaliskuuta 2016

Kiasmassa


Piipahdin pitkästä aikaa Kiasmassa. Yllättävän puhuttelevat näyttelyt, joista löytyi useita oivalluksia- Eräs yllä kuvassa koskien saamelaisuutta.


Mielenosoitus miniatyyrinä.



Kerrankin taiteeseen sai tutustua tuntoaistilla. Tähän riippukeinuun olisi voinut vaikka torkahtaa.

Kiasmassa helmeä on, että jopa viidenteen kerrokseen pääsee ramppeja pitkin. Tosin neljännestä kolmanteen kerrokseen mennessä oli arkkitehdille tullut minimaalinen lapsus: ramppiserpentiini päättyi liukuoviin joidenka takana oli yllätyksenä portaat. Vaunu- ja pyörätuolikansa kiittävät.

1. syyskuuta 2015

Harakan lounas

Elokuu hujahti äkkiarvaamatta ja syyskuu raivasi tiensä kalenteriin. Katselin harakoiden touhuja ikkunasta. Ne näyttävät nauttivan kuolleista pihakukista enemmän kuin minä. Jotain ne sieltä kaivavat.. siemeniä ehkä. Ainakin jättävät harvan mustikkasadon rauhaan, joka kurkistelee punertuvien lehvien alta. Omenat eivät tänä vuonna vaivautuneet kaartamaan oksia raskaina maata kohden. Itse asiassa keväällä ei näkynyt yhtäkään kukkaa, joten eipä sitä tule yhtäkään omenaa. Takapihalla köllöttelyn aika on ohi. Lepotuolin pehmuste kostea sateesta ja grilli odottaa varastointia. Syksy on täällä.

18. heinäkuuta 2015

Visiitti Tallinnaan


Harhailimme matkaseuralaiseni kanssa pitkin vanhaa Tallinnaa. Pientä katua kävellessämme näin ihmisiä ylhäällä näköalatasanteella ja mietin miten sinne pääsisi. Eipä aikaakaan, kun löysimme itsemme tutustumasta ensin kuvassa näkyvään kirkkoon ja sen jälkeen ihailemasta maisemia ajattelemallani näköalatasanteella.



Idylliä ihan muuten vaan. Makuvedet maksoivat kaupassa kolmanneksen Suomen hinnoista, joten pitihän niitä muutama pullo hommata kuuman päivän tarpeiksi.


Shuttlella ei kauaa kokka tuhissut, kun se suhasi matkat mennen tullen.