Hemppis oli pahalla tuulella. Se potkaisi nojatuolia, levitti roskat lattialle ja karjui sen kuonolle istahtaneelle kärpäselle. 'Minä en ole saanut syödä yhtäkään turistia pitkään aikaan'. 'Montako turistia sitten söit asuessasi viemärissä?', ihmettelin. 'En yhtäkään, mutta minä haluan raadella jotakin'. Naurahdin pullevan krokotiilin kiukkuamiselle ja otin sen syliin paijaten sen kurttuista otsaa: 'Käy ulkona raatelemassa muutama lehti niin tulet paremmalle tuulelle'. Hemppis oli pyörimässä ulko-ovelle, kun se yhtäkkiä kääntyi ympäri ja haki leikkiharavan mukaansa. 'Minä menen nukkumaan niin kuin siilit. Jospa paha tuuli menisi sillä ohitse ennen kevättä'.
Ensin Hemppis yritti haravoida itseään suurempaa lehtikasaa kokoon. Se turhautui jo muutaman minuutin jälkeen ja ärjäisi. Lähellä olevat pikkulinnut lehahtivat pakoon, kun pyöreä krokotiili kieri hermostuneena ympäri tietä. Yhtäkkiä se törmäsi ryteikköön. 'Minä teen pahantuulennokosten sängyn tuohon', Hemppis tuhahti. Se asetteli itsensä mukavasti risujen päälle. Kuonollensa se sommitteli lehtiä lämmikkeeksi. Yhtäkkiä tuulenpuuska tempaisi lehdet krokotiilin pään päältä ja alkoi tuivertamaan sen korvissa. 'Täällähän jäätyy', se hytisi itsekseen. 'Kotona on sentään lämmintä kiukutella. Eikä tästä takuulla kulje yhtäkään turistia ohitse ennen kevättä'.
-
Kotimatkalla Hemppis keräsi lehtiä mukaansa. Se levitti ne kaikki olohuoneen lattialle. Sitten pulleva ystäväni rymisti keittiöön, teki itselleen teetä ja otti hieman evästä mukaansa. 'Täällä on paras paikka kiukku-unille. Ei tee mieli enää raadella ketään, kun saan hajottaa pähkinöitä'. Otin tyynyni ja laitoin lehtikasaan pitkäkseni krokotiilin viereen. 'Onneksi en ole turisti vaan ystäväsi. Nukutaan nyt talviunet niin jaksetaan taas huomenna hymyillä'. Hemppis tuhahti, mutta silmäkulmastani näin sen hännän heiluvan tyytyväisyydestä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti