29. huhtikuuta 2013
Herttoniemen kylämarkkinat
Yksi tapahtuman pihakahviloista. Kello oli vasta vähän yli kymmenen aamulla ja sadepilvet uhkailivat myyjiä taivaalla, joten asiakasmäärä ei ollut vielä kummoinen. Päivemmällä Herttoniemen jokainen kadunläntti oli tukossa.
Aamiaiseni: pillimehu ja paikalliselta paakarilta ostettu jauhelihakierre. Jälkiruoaksi donitsi.
Myyntituotteita oli ripustettuna mm. mattotelineille, pensaisiin ja pyykinkuivaustelineille.
Myös maa käytettiin hyödyksi. Ihmiset olivat ripotelleet pitkin Herttoniemen katuja ja kiveyksiä vilttejä, joidenka päälle kelpasi levittää myytäviään.
Hauska idea. Varma katseenkiinnittäjä.
Löytöjä, löytöjä...
Myyjien kanssa oli mukavaa rupatella ostosten ohessa.
Mukava tunnelma, hyväntuulinen väenpaljous ja aurinko, siinäpä resepti hyvälle sunnuntain alulle. Huomaamattaan tuli käveltyä kolme ja puoli tuntia.
27. huhtikuuta 2013
Mustikkamuffinseja ja muuta hyvää
Mustikkamuffinseja tomusokerikuorrutteella.
Mustikkainen taikina, jossa osa valkoisesta sokerista on korvattu muscovadosokerilla.
Mukavan iltapäivän resepti: hyvää seuraa ja maukasta ruokaa.
25. huhtikuuta 2013
Iltapalaa
Kirsikkaa, suklaamoussea, mansikkaa, valkosuklaavaniljaa, rommia...
Henkistä valmistautumista viikonlopun herkkujen tekemiseen.
Pink lady.
24. huhtikuuta 2013
21. huhtikuuta 2013
20. huhtikuuta 2013
16. huhtikuuta 2013
Missä pahikset asuvat?
Eräässä ohjelmassa jäljitettiin pahista kotiovelle asti. Toimittaja totesi asuinalueen olevan perus hyvän ja tiilitalonaapuruston näyttävän normaalilta. Missä niiden pahojen ihmisten oikein sitten kuvittelisi asuvan? Tunkiolla? Mordorin vuoren kätköissä? Kolossa maan alla? Kummitustalossa? Rötiskössä? Tunnistaako pahan ihmisen siitä miten ja missä hän asuu? Entä siitä miten hän sisustaa? Roikkuuko seinillä sianpäitä ja ulko-ovessa piikkikranssi?
15. huhtikuuta 2013
Chiromiini
Päivän Chiromiini:
Parempi voileipä masussa, kuin vartioimatta pöydän päällä. (Salaatin voi syöttää pupuille...)
Parempi voileipä masussa, kuin vartioimatta pöydän päällä. (Salaatin voi syöttää pupuille...)
12. huhtikuuta 2013
Lukulamppu
Lukulampun alla piakkoin:
Hulluuden historia: Petteri Pietikäinen
Odotan kirjan pohtivan hulluuden rajaa ja herättävän omia ajatuksia siitä voiko jokin nykyään hulluudeksi luokiteltava asia olla tulevaisuudessa normikäytöstä.
Kymmenen uutta ihmettä: Timo Paukku
Sijoituskohteita?!
Nigella Express
Joka tosin täyttää pääni sijaan masuni herkuilla... Tietohan on aivojen ravintoa.
Hulluuden historia: Petteri Pietikäinen
Odotan kirjan pohtivan hulluuden rajaa ja herättävän omia ajatuksia siitä voiko jokin nykyään hulluudeksi luokiteltava asia olla tulevaisuudessa normikäytöstä.
Kymmenen uutta ihmettä: Timo Paukku
Sijoituskohteita?!
Nigella Express
Joka tosin täyttää pääni sijaan masuni herkuilla... Tietohan on aivojen ravintoa.
10. huhtikuuta 2013
Tiesittekö, että: Maon ajan opettajat
Tiesittekö, että: Maon aikana Kiinassa kehotettiin lapsia pahoinpitelemään ja pilkkaamaan opettajiaan? Jostain kumman syystä, kun maan johto huomasi koulutuksen tärkeyden ja vaati opettajia palaamaan virkoihinsa, kovin moni ei ollut halukas tähän.
8. huhtikuuta 2013
7. huhtikuuta 2013
C on vain C
Riittääkö jonkin teon perusteluksi ainoastaan se, että kyseinen toiminta kuuluu muka nimenomaisen ihmisen persoonaan? Oletetaan henkilöllä A olevan ärsyttävä tapa puhua toisista selän takana (jos tämä ei ole jonkun mielestä ärsyttävää niin lisää toki jokin muu tapa tähän kohtaan). Asian helpoin kuittaus on olankohautus ja lause: 'No A:han on A'. Miten niin A on A? Jos B on B ja läimäisee toista kuonoon niin voiko sen kuitata sanomalla: 'B on B, se kuuluu hänen luonteeseensa'? Jos A:n luonne ja sen mukanaan tuoma toiminta on toisia ihmisiä ärsyttävää niin voiko asian korjata ainoastaan sysäämällä vastuun A:n muuttumattomuuden piikkiin?
Entä sitten ihmisen positiiviset puolet (kyllä niitäkin useista ihmisistä löytyy monia)? Tässä kohtaa toteamus muuttuu hieman jopa loukkaavaksi. En nyt tarkoita etteikö ihmistä olisi hyvä kehua siitä, että hän on esim. lähes aina iloinen. C on C toteamus vain vesittää ihmisen pyrkimykset kasvattaa ja tuoda itsessään esille omia mukavia puoliaan. Ainahan tuo auttaa toisia, se nyt vaan on sellainen. Onko? Eikö positiivinen toiminta ja toisiin suhtautuminen ole valinta ihan kuin vastakohtansakin.
Mielestäni yhtä hutera perustelu jollekin on sanoa 'pojat ovat poikia' tai 'tytöt ovat tyttöjä'. Se antaa jollekin toiminnalle erivapauden, koska asiaan ei uskalleta tai haluta puuttua. Samoin kuin positiivista toimintaa ei nähdä ja siinä kannusteta, jos se luetaan vain jonkin tietyn luonteenpiirteen johdannaiseksi.
Entä sitten ihmisen positiiviset puolet (kyllä niitäkin useista ihmisistä löytyy monia)? Tässä kohtaa toteamus muuttuu hieman jopa loukkaavaksi. En nyt tarkoita etteikö ihmistä olisi hyvä kehua siitä, että hän on esim. lähes aina iloinen. C on C toteamus vain vesittää ihmisen pyrkimykset kasvattaa ja tuoda itsessään esille omia mukavia puoliaan. Ainahan tuo auttaa toisia, se nyt vaan on sellainen. Onko? Eikö positiivinen toiminta ja toisiin suhtautuminen ole valinta ihan kuin vastakohtansakin.
Mielestäni yhtä hutera perustelu jollekin on sanoa 'pojat ovat poikia' tai 'tytöt ovat tyttöjä'. Se antaa jollekin toiminnalle erivapauden, koska asiaan ei uskalleta tai haluta puuttua. Samoin kuin positiivista toimintaa ei nähdä ja siinä kannusteta, jos se luetaan vain jonkin tietyn luonteenpiirteen johdannaiseksi.
6. huhtikuuta 2013
5. huhtikuuta 2013
4. huhtikuuta 2013
Löytöjä pukeutumiseen
Rusetti on paidan selkäpuolella. Mukava erikoinen yksityiskohta silkkipaidassa, jonka löysin Fidalta. Väreihin sopiva rannekoru heijastaa auringon säteitä kuin peili.
Thaimaasta itselle tuliaiseksi tuotu pääkallorannekoru.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)