19. helmikuuta 2013

Levveet karut

Myö ajeltihin tuassa yhytenä päevänä muarin kansa kyliillä ku joku lehemän käppyrä kyttäs siihe etteen. Sillä ei tunutunu olevan kiirus minnekkään vaa siinä se vahtas ja märehti heinnää. Mulukoili minnuu ku vähämiäline ku olin juur tehenynnä uukäännökse raitilla.

Ei siitä pittäis olla mittään haramia kelleen, jos mie pyäräytän kaaran toiste piän. Pari ohikulukijjaa tiätty katto minnuu iha ku olsin niitte päältä jyräänny. Muariki kiliju, että pittää Röppösen kissaa varroo. Jos se ei näynnä peiliistä ni sen pittää itte varroo itteensä, tai minnuu siis.

Käytihin myö pyärimäsä suuresa kaupungisaki. Muari hoki kooko matakan, että aja sie hilijempaa ku et oo räikkösläestä vereta saanu. Huristeltii issoo raittii sitiin. O siä vaa levveemmät karut. Porukka vilikutteli miulle valooja terevetuliaisiksi. Misitä nua tiäsivät miun oleva hiukka syryjäsemmä kylän miähiä? Mie vilikutteli takaasi. 

Muarrii häveetti kauhiasti ja se yriitti piilloutua lehren taakke. Sitten nua alakoivat äänitorovia miulle huurattaan. Mikäs siinä ny o vikaana, jos sitä ajjaa risiteyksen ohi ja perruuttaa takaasi. Niihä mie aina teen kotoraitillaki. Kylä on suure kylä liäkenne suunniteltu huanosti ku se ei kesetä yhren yhytä virihettä navikoinnissa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti