Kylä minnuu viätiin tännään ku köyhän sikkaa narusa. Lupasin sitte lähäteä muarin kansa humuppakurussille. Tua sano, että miun pittää tulla paikaalle tai pitopalavelu sohovan pualleen loppuupi. Ensin mine aatteli, et kah ku mine vaan kyytitten muarin ja ilimestyn paikaalle ni se riittääpi. Joho muari sano, että voip olla, että ruakaki ilimestyy kylymästä keittiöön pöyrälle, mutta ei muotouru voileipäsen muatoon. Hiukopalaalla tua minnuu kiriisti ku tiätää ukkosa heikot kohrat.
Siälä mäntiin letekajenkkaa lämmiittelyyks. Kylä mää yriti luisttaa siitäkii, mut ku tua akka o nii tarakkana. Se riipissi minnuu kärestä, ja jos se ois pisiki ni se napsaasis jalaasta. Kylä se vaa ol nolloo ku piti ukkosia tarattua lantehista. Ommaa muaria ottaasi kiinni, mutta ku se män sen humppaopeettajan kansa ni ketä miun käsisä sitte o. Ukkosia tiätty. Miun muarilla eres ois mistä ottaa kiinni. Kunno jenenkkakaahvat.
Mie oon sitä miältä, että myö voiraan muarin kansa harraastaa yhresä mitä vuan, kuhan harraastetaan eri huaneisa. Nua humupan kuviiot o helepompi omaaksua ku ei kukkaa oo asatumasa varapaille. Siis tiätty muarin. Nii se miulle jaksaapi väettää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti