25. elokuuta 2012

Potaatti fuutbakkia

Mie täsä päätin alottaa harrastammaan jottain uruheilua. Ei tuata muuten viittisi, mutta ku tua maamma ehtiipi noppeemmin tuanne nisupöyttään ku mie. Ku mie oon ryystänynnä kaffeeni ja syäny nisuni ja selekäni käännän ni johan tua muari pomoppaa ku nuari sika ja korojaa kaiken poies. Mie en ehinnä eres sanooa, että ei ni kiiruusti tarttisi häpöksiin nisusta vierä.

Mie ajaattelin sitte, että josko pikamaatkaa ruppeis juaksemmaan. Kokkeilin spurtata porstuasta navettaan, mutta kah ku liukastuin sonttaan. Muari kehetas naurraa kahren kerroin ikkunasa. Sitten mie ajaattelin, että mie potokisin tuallasta fuutbakkia. Otin sitten nii piänen peruunan ja rupesin potkuttelloon. Äkkiäkös tua muussautuipi. Eläkä sie muari ny sielä kailota ettei miun fuutbakit sopiisi muusihin. Kylähän nua viinitkii poletaan varpahilla ni miks ei meitin pottumuusit. Muari kiälsi tuhulauksen, joten se laji ol sitte siinä.

Kolomantena päätin jotta tsierliitinkiä kokkeilen. Muari oli vähä eppäileväinen, josko tua Mansikki oppiipi koreeokrafioita. Kylä se mullikka tanssiipi ku uurelle nurumelle pässee ni miksei mussiikinki tahatiin. Isikelmää vaan pelliin ni johan heltijää jalaka vipaattaammaan. Mie tein heinäästä semmottet pompommitki hyppelyn seuraksi. Kylä mie hetken ehrin huitoa, kunnes lehemä tuli ja söipi miun pompommit. Ja mie ku vaa oliin kääntänynnä selekäni ja ketkuttamasa lannetta ku Elevis ikkään. Se o sitte viraallista etten mie oo noppee vaikka harjoottelis, mutta site ei muarille kerrota. Se ol miun ja Mansikiin sallaisuus.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti