Kylä mie oon ihimetellynnä että mitä nuilla uimmareilla liikkuupi pääsä. Muutaki ku vesi solahteloopi korovasta toisseen. Ploskisploskis kuulluisi vaan, jos viittisi kuunnella viäresä ku nua nytkäyttelis nisikojjaan. Mine en viiti kirimata alataasa päärystä toisehen. Kylä se maar nii o, että järävesä sitä uirahan kesät talavet. Jos ei vesi liikunna ni sitte lumesa. Ei haise kloori tai mikkää jalakahiki. Ei nii, että miun hiki haisis vaikka tua akka siittä aina muistaapi muistuttaa. Käy pesulla. Kylähän mie käyn, joka viikko. Ja tukan mie pesen joka toine viikko. Kylä muarin kelepaa, mutta se ei vaa ymmärrä. Muka kahresti viikosa pittäis parataki ajjaa. Ei käy.
Mine harrastan kesälä semmosta kuviokeleluntaa, kalojen kansa. Ne kelelluupi toisaalla ja mie omasa rauhasa. Ei kukkaan mukauimari poloski vettä naammarriin. Se on vaa mie ja mamma rannala pikku pikineisä. Kai se haavveilleepi josotain uimaripoijjiista, mutta kylä mie syryjäytän vettä enemmän ku nua, joten se on parreeta vaan tyytyä minnuun.
Mie luulen, että nua kilipauimarit pyssyy pinnalla sen loorin takia. Siis sen ainneen. Sehän se niistä nii noppeita tekkee. Eikö nua tesetaajat ole tajunnunna, että loori o semmonen salasteroiri. Sitä nua hengittelööpi aina harajotuksisa ja mie ku e hengittelö ni mie vaa kellun. Josokus hittaasti virran mukana etteenpäin, mutta eipähän tartte minule teherä mittää hemohessitesetejä. Heremohestesti. Phah.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti