Hemppis ja kukkaset

Eräänä päivänä tullessani puutarhalta kotiin, Hemppis oli minua ovella vastassa. Se otti ostamani kukkapaketit avaten ne varovaisesti ja hävisi kukkien kanssa toiseen huoneeseen. Hetken kuluttua kuulin krokotiilin rykäisyn ja virallisen äänensävyn: 'Hyvä floorasto, kukkivat ja viheriöivät tapaukset. Olette nyt saapuneet uuteen asujaimistoonne. Saanen esitellä teille nurkkia, tärkeimpänä ikkunalauta ja vesihanat. Ensimmäisestä saatte suurimman päivittäisen valoannoksen, joten suosittelen siirtymään sinne tarpeen vaatiessa. Toisista saatte juomista. Lasinalusen käyttäminen ei ole pakollista, mutta jos teillä on tapana liritellä allenne niin lautasen käyttäminen on välttämätöntä. Tervetulisiasiksi olen järjestänyt teille ravinteita'.

'Höpötätkö sinä kukille?', kysyin. 'Ja kohta hoilaan!', Hemppis hihkaisi. Sitten se kajautti puolet keksimästään Juuret katolla- laulusta. Soolon päätyttyä Hemppis järjesti kasvit tarkasti piirtämänsä pöytäkartan mukaan ja jakoi jokaiselle lautasen. 'Mitä nuo pillerit ovat olevinaan?', ihmettelin. 'Ravinteita: c-vitamiinia, rautaa, kalaöljyä...', Hemppis valisti. 'Tietenkin, mutta etkö aikonut tarjota ollenkaan kahvia. Et kai sinäkään kylään mennessäsi haluaisi syödä pelkkiä vitamiinitabletteja?'. Hemppis lyllersi keittiöön, kasasi syliinsä keksejä ja maitoa alkaen tarjoilemaan niitä kasveille.

Illalla Hemppis kokosi kaikki talon kukat ympärillensä ja kertoi niille tarinoita viidakosta ja ulkona vapaana kasvavista puista. Muutama kasvi taisi hieman säikähtää Hemppiksen siirtyessä kauhutarinaan, joka kertoi metsähakkuista. Ruusun alkaessa nuokahtelemaan, Hemppis siirsi sen olohuoneen pöydälle nukkumaan. Muut kasvit se nosti hellästi ikkunalaudalle, veti verhot eteen ja toivotti kaikille hyvää yötä.