Pidimmuspom Hemppis

'Pidim! Katso, muutan tämän tomaatin ankaksi!', huudahti Hemppis ja heilautti taikasauvaansa. Samalla se heitti jotain kitaansa ja yritti nielaista sen mahdollisimman nopeasti. 'Ooooh, miten sinä tuon teit? Muuta tuo herne nyt sammakoksi!', huudahdin. Hemppis heilutti häntäänsä samaan tahtiin kuin taikasauvaansa: 'Pidim! Hernekokussammakkokuspom!' Hieraisin silmiäni, herneen tilalla jökötti kurnuttaja. 'Taio nyt minut! Mutta älä kiveksi, se olisi tylsää'. Hemppis tuumaili hetken, pyöritti sitten hurjasti taikasauvaansa mutisten samalla: 'Pidim! Jänösmyspupusmuspom!' Laitoin kädet korviksi pääni päälle ja aloin loikkimaan ympäri olohuonetta. Lihava krokotiili nauroi niin, että sen vatsa hytkyi onnesta.

Hemppis kieri eteiseen ja avasi oven juuri, kun posteljooni oli sen takana. 'Sinä näytät apealta', totesi Hemppis. 'Olen tänään kovin väsynyt. En jaksaisi nostaa jalkojani ja kiivetä portaita', posteljooni huokaisi. 'Minä taion sinusta robotin, joka on täynnä virtaa. Pidim! Robottimuskomuspom!', Hemppis viuhtoi sauvallaan. Postinjakajan suupielet nykivät ja vääntäytyivät hymyyn, kun Hemppis kipaisi tarvikelaatikolle ja toi sieltä jotain mukanaan: 'Tässä on vielä robotille patteri evääksi'.

Seuraavaksi Hemppis päätti kokeilla taikojaan puurohiutaleisiin. Se osoitteli hiutalepurkkia, kattilaa ja maitotölkkiä vuoron perään, mutta mitään ei tapahtunut. Aikansa huidottuaan se istahti jakkaralle turhautuneen näköisenä. 'Minä en saa tehtyä puuroa vaikka kuinka yritän. Olen huono taikuri'. Otin pullevan krokotiilin syliini ja kuiskasin sen korvaan: 'Eräänlaiseksi taikuudeksi voisi kutsua myös sitä, että saa toiset hyvälle tuulelle. Siinä sinä olet onnistunut tänään loistavasti!'. Sitten keitimme yhdessä puuroa, josta osan Hemppis taikoi karkeiksi ja söi hyvällä ruokahalulla.