12. kesäkuuta 2012

Kärpästeleportti

Mistä pikkukärpäset oikein ilmestyvät? Sitä laittaa omenat pöydälle ja puf, kohta ilmassa leijuu muutama minikärpänen. Sitten erehdyt kääntämään selkäsi ja katsoessasi uudelleen omenoihin päin, ilmassa leijuu tupla määrä kärpäsiä edelliseen verrattuna. Älkääkä nyt yrittäkö syöttää selitykseksi sitä soopaa, että kärpästen munat ovat jo valmiina hedelmissä. Mikä kärpäslajike kehittyy alle tunnissa ja kömpii leijailemaan samaan ilmatilaan kanssasi?

Niiltä peijakkailta pitäisi ottaa lentoveroa. Mokomat kehtaavat killua missä sattuu ja kaiken lisäksi laskeutuvat ilman minkäänlaisia lupia lennonjohdolta. Sitä viattomasti ottaa omenan ja ilmoille pöllähtää miljoona kiukkuista kärpästä. Jos ne olisivat yhtään isompia, olisi omenanryöstäjä pulassa. Näet kärpästen näkökulmasta hedelmät eivät kuulu ihmisille, vaan niille. Kärpäsillä on määrään perustuva etulyöntiasema. Jos joku haluaa haastaa tämän aseman niin siitä vaan ripeästi hankkimaan jälkeläisiä.

Joku voisi myös varustaa nämä öttiäiset ohjekirjalla, jossa kuvin ja muutamalla eri kielellä kerrotaan, ettei kannata lentää kenenkään suuhun sen ollessa auki. Tämä saa aikaan lievää närää. Ohjekirjassa olevat kuvat olisivat siltä varalta, jos kärpäset sattuisivat olemaan kulttuurista, jonka kieltä ei ohjeista löydy. Luulenpa, että minikärpäset ovat oikeasti teleportanneet itsensä joltain planeetalta, joka mätänee liian nopeasti ja päätyneet vahingossa omenien sisälle. Sieltä viesti on kulkenut takaisin kotiplaneetalle, jolloin muutkin ovat pelastaneet itsensä teleporttaamalla itsensä lähihedelmille. Näin koko minikärpästen sukukunta on päätynyt maahan. Mikä pahinta, edes imuri ei tehoa näihin raakileen öttiäisiin, sillä ne perh(e)an(n)at ovat liian kevyitä. Yritäpäs vaan. Juuri kun luulet saaneesi puolet suvusta imuripussiin, ne leijuvat pois poistoilmasuodattimesta. Mokomat atomiakin pienemmät minielukat.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti