9. kesäkuuta 2012

Katohan mamma förmylöitä

Mikä siinä on, että formulat kiehtovat niin monia? Autothan kiertävät siinä samaa rataa kierros toisensa perään. Vruuumvruumvruuuuuuum, ensimmäinen kierros, vruumvrumvrum, toinen kierros, vuruuuumvuruumvruum, kolmas kierros... Lahjattomampikin tietää, että tällaista jaksaa seurata ainoastaan särkylääkecocktail verenkierrossa huutaen, kun päätä särkee jo ensimmäisen kierroksen jälkeen. Luulisi katsojilla olevan kamala krapula seuraavana aamuna moisesta nappien popsimisesta, mutta ei, krapula seuraa kierrosten laskemisen loppumisesta.

Seuraavasta kisasta on otettava pohjat katsomalla aika-ajot. Tässä sekalainen läpileikkaus Suomen formulan kotistudioista: Katoha mamma, siinä se Shuumahheri mennee. Ja mennee. Ja taas. Ja katoha mamma ku tossa se taas on. Kylä tää mamma o vaan hiano urheilulaji tää förmylä. Kyssyy hermohisia. Eläs sie imuroitse täs sammoon aikoon. Nih. Tuahan hiukkasen niitä lääkkehiä ku niskat jumottaa. Ja tuossa se taas mennöö ja mennöö ja ohho mennöö ulkos radalta. Tuahan kameera kus tuo olla niis harvinaasta ni napsaasen kuvas. Elä sie ny käy aukkoon noista tyttelöistä. Kyl sie vaan oisit ku ite rusina niitte keskel. Kuvittelohan nys kus sie männösit siel bikiinit piälläs. Kaik maailmo näkis ku siu tissit hytkyyttelis. Ja mie vaihteloisin renkahia. Tumps vaan renkahia sinne sekuntin tarkasti ja sittehä olis taas kuski mänössä. Juuh, vauhrissa. Ja taas tuo männöö ja männöö ja männöö. Mamma ne lääkkehiset! Nuo männöö liikas lujaa. Ottaapi syrämmestä tuallanen touhootus. Ja taas mennee. Hei mihis sinua ny vierään? Älö mee paitti jos meet apoteekkiin. Ja katoha ku Shuumahheri nouseepi autostasa ja vilikuttaa. Kyllä se vaan on semmonen velikulta. Nih.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti