Kuulin kerran iltapäivälehden lukijan toteavan, ettei pidä eräästä julkisuuden henkilöstä ja hänen puolisostaan. Perusteena hän käytti median luomaan mielikuvaan perustuvaa luonne- ja taitoargumenttia, joista kävi ilmi, ettei pariskunta saanut kovin suurta suosiota arvostelijan silmissä. Mietinkin millä perusteilla ihmiset luovat mielikuvan julkisuudessa esiintyvästä henkilöstä tai yleensäkin henkilöstä, jota he eivät tunne. Ärsyttääkö jonkun naama, omaisuus vai väitetyt tekemiset ja sanomiset? Kuka lukee lehtien oikaisupalstoja? Ja kuka jaksaa juttuja aina oikoa?
Keskustelin laivamatkalla ollessani sattumoisin iltapäivälehden toimittajan kanssa. Hän kertoi ikävästä tehtävästä, joka velvoittaa soittamaan tietylle henkilölle niin kauan, että tältä saadaan kommentti. Mikä hyvänsä, kunhan se on kommentti. Jokainen vähänkin ajatteleva on varmasti huomannut miten yksittäisiä lauseita voidaan irroittaa asiayhteydestä ja saada musta muuttumaan valkoiseksi.
Seuraavassa sanakirja paskapuheeseen:
Tuokin voisi tehdä rahoillaan jotain hyvää... = Kadettaa, kun en itse ole niin rikas, että voisin käyttää rahaa mihin tahdon.
Ei ole kovin älykäs/Idiootti... = Tuo on niin kaunis/komea, että ottaa aivoon, joten sanonpa häntä ulkonäön perusteella tyhmäksi. Tai: Tuo on eri mieltä kuin minä, joten hän ei voi olla fiksu.
Olisi tehnyt jotain muuta... = Itse en viitsi auttaa ja vaikuttaa, joten valitan kun muut yrittävät.
Pröystäilijä... = Kun minä en saa aineellista hyvää, eivät saisi muutkaan saada.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti