Uusi Lanttila

Käväisin Pakkalaan muuttaneessa Lanttilassa tänään. Avajaisista on reilu viikko ja osa pöydistä oli siksi ymmärrettävästi tyhjiä. Samaa ei voinut sanoa parkkipaikasta. Hilasin autoni viimeiseen vapaaseen ruutuun ja lähdin kartoittamaan kirpputoria. Samaan ajatukseen oli päätynyt muutama muukin tutkimusmatkailija, sillä koko ensimmäinen käytävä oli tukossa. Onneksi ruuhka jakautui kohtuu nopeasti muillekin käytäville, mutta veikkaan, että päivemmällä liikkuminen olisi saattanut olla luovimista. Mitä tulee vaatetarjontaan, voin suositella paikkaa lapsiperheille. Tietenkin myyjät vaihtuvat, mutta tällä kerralla silmiin osui todella paljon lastenvaatteita. Omaan ostoskoriin tarttui mukaan pari lahjaa ja kaksi toppia perinteisemmältä kirpputoripuolelta, jossa myyjät ovat itse paikalla kertomassa hinnan.

Eiran Fida

Tämäkin paikka oli rakkautta ensi silmäyksellä. Harmaa pohjaväritys antoi tuotteille rauhallisen taustan. Tilaa ei oltu ahdettu täyteen, vaan asiakkaalle oli jätetty tilaa kuljeksia ja hypistellä tavaroita. Pyöreiden vaaterekkien ohitse oikealla on pieni huonekalupuoli, jossa tiivis valikoima antiikkisia tuoleja, peilipöytiä ja mattoja. Löysin jalallisen tarjoiluvadin, joka sopii loistavasti mandariinien esittelemiseen.

Kaapelin kirppis

Ruoholahteen avattiin uusi kirppari, tosin pääsin ihastelemaan sitä ainoastaan ulkoa päin. Jono oli 200m pitkä, eikä todellakaan vain yksi ihminen toisen perässä, vaan kolmesta neljään ihmistä vierekkäin. Ehkäpä ensi kerralla, jos menen ajoissa paikalle, pääsen sisällekin. Asia erikseen on sitten se, voiko sisällä väkimassan keskellä liikkua.

Koulunpihakirppari

Piipahdin jälleen Herttoniemen kaupunginosatapahtumassa. Tällä kertaa kaikki kirpparipöydät oli koottu yhteen paikkaan koulun pihalle. Viime vuonna harhailin pitkin katujen kirjoa ihastellen samalla puutarhoja. Tänä vuonna harhailin koulun ympäri kiertoreittiä kirpparipaikalle, koska opastus ei tukenut pyörällisiä kulkijoita. Paikalle saavuttuani löysin kuvausvaatteita ja itsellekin yhden päällepantavan.

Teurastamon kirppari

Tässä uudessa kaupunkilaisten olohuoneessa voi grillata yhteisögrillillä tai piipahtaa johonkin alueen monista ravintoloista.

Mihin muuhunkaan sitä kuluttaisi osan vapaastaan, kun selkä hikisenä kirpparilla kiertäen. Vesipullo kourassa ja pikkurahaa taskussa selvisin kotiin kassit täynnä aarteita.

Veturitallin kirppis

Veturitallin kirpputori Pasilassa oli minulle uusi tuttavuus. Luulin paikalle mennessäni, että tupa ja piha pullistelisivat ihmisistä, koska Valtteri on kaivannut jatkoa niin pitkään, mutta kirpputorialueella oli kohtalaisen hiljaista. Ulkona romanttisessa tiilihallimiljöössä oli kahden käden sormilla laskettava määrä myyjiä ja sisällä saman verran. Ehkäpä lomasesongin loputtua toiminta vilkastuu.

Löysin kuitenkin laadukkaat nahkakorkokengät ja kaksi mekkoa, joista toinen menee lahjaksi.

Ikkunat pääsivät kuvaan upean jääruusukekuvionsa ansiosta.

Leppävaaran Fida

Fidan uudessa Leppävaaran myymälässä on panostettu läpinäkyvyyteen. Osassa tuotteista oli laput, joissa luki, mihin toreilta saatu tuotto käytetään. Lisää tällaista! Nyt asiaan vihkiytymättömämmätkin saavat shoppaillessaan tietoa ohimennen. Näin kaikki informaatio ei jää kassan laidalla sijaitsevaan ständiin. Lisäksi seinälle oli nostettu jättimäinen plakaatti, jonka viesti ei olisi voinut olla selvempi. Fida on muutenkin panostanut toiminnassaan siihen, että ihmiset pystyisivät seuraamaan lahjoittamiensa rahojen kulkua alusta loppuun. Lisää tietoa (tosin englanniksi) täältä: http://www.bank4hope.org/.

Kyseisen puljun sivuja selatessani törmäsin banneriin, jossa vaihtui kolme mainosta. Yksi kiinnitti erityisesti huomioni: 82% ulkomaan työhön!!! Siis mitä? 11% menee yleishallintoon ja 7% viestintään ja varainhankintaan. Luvut löytyvät 'Lahjoita'- osion alta. (http://www.fida.info/lahjoita/). Ulkomaan työhön menevä prosenttiosuus on erittäin suuri. Yksi syy tähän on organisaation henkilöstökulujen pitäminen kevyenä.

Mitä tulee muuten itse liikkeeseen, tykkäsin täkyrekistä. Nappasin siitä mukaani vielä viime metreillä mekon. Kori kädessäni pystyin liikkumaan vaatteiden välissä ilman, että koskin kumpaankaan laitaan. Mieltäni sykähdytti astiaosaston takaseinälle laitettu kuva söpöistä mummoposliineista.

Suosittelen myös levyhyllyihin tutustumista, sillä LP:t olivat siististi selattavissa koreissa ja CD:t oli nostettu pieniin hyllyihin seinälle. Sopivaa asiakkaan selälle, kun ei tarvitse kyykkiä. Yleisilme oli silti hieman kliininen. Menen kuitenkin ehdottomasti uudestaan.

Siivouspäivä

Onneksi heräsin aamulla niin aikaisin, että ehdin ennen sivujen jumiutumista tarkistaa, missä kaikkialla myyjät luuraavat.

Aloitin kierrokseni Eirasta kävellen pitkin Tehtaankatua ja aikaisimpia myyjiä bongaillen. Siitä kurvasin Fredalle, josta tein ensimmäiset löytöni. Sitten jatkoin matkaani Ruttopuistoon Bulevardille ja siitä edelleen Espalle. Tänä vuonna jäi välistä Karhupuisto Kalliosta, mutta ensi vuonna uudestaan. Jospa sitä vaikka ehtisi Töölöönkin silloin.

Fredrikinkadulla.

Ruttopuiston keskittymä.

Yksityiskohta Espalta.

Seattlen kirppari

Ihana vintage-kauppa, josta löysin kotipuoleen vietäväksi tuliaisia. Itse tyydyin ihailemaan kaunista mekkoa, jossa oli kiinahenkinen kuosi.

Kirjakauppa Pike Placella kuudennessa kerroksessa, maan alla.

Espoon keskuksen Fida

Espoon keskuksen Fida on kompakti tori, josta tekee mukavia löytöjä. Yleiskuva saattaa näyttää täydeltä ja sekavahkolta, mutta kaikki on tarkassa järjestyksessä. Heti ulko-ovesta sisään tultaessa löytyvät astiat ja oikealta lelut. Niitä on kasattu myös kassan viereen kauppakärryyn täkypusseiksi.

Vaatteet sijaitsevat pitkissä rekeissä, joidenka kaikista päistä pääsee kiertämään ympäri. Tämä on huomattavaa ostosten sujuvuuden kannalta, jos paikalla on paljon ihmisiä. Vaikka tori on pieni, se ei ole ahdistava. Tästä pitävät huolen suuret kahdella seinällä sijaitsevat ikkunat ja aiemminkin mainitsemani siisteys.

Kaiken kaikkiaan edulliset hinnat ja mukavat myyjät jättävät ostoskäynnistä hyvän mielen. Itselle tarttui mukaan Silkki centerin täyspitkä mekko upeilla helmikirjailuilla.

Kirpparishoppailua

Kävin eilen avatussa Maunulan Fidassa toteamassa sen varsinaiseksi aarreaitaksi. Mukaan lähti iso kasa vaatteita. Lisäksi tein löydön: kaksi koriste katanaa (samuraimiekka). Niissä ei ole terävää terää, mutta ulkonäkö on hieno. Tiedossa siis kuvaus, jossa näitä voi hyödyntää. Jei!

Laadunvalvontaa...

Korvikset :)

Kirppuarvioita: Hakaniemen Fida

Hakaniemen Fida sijaitsee oivallisella paikalla Hakaniemessä. Sen valikoima on keskittynyt katumuotiin ja jopa hieman revitteleviinkin vaatteisiin. Myyjät tervehtivät iloisesti heti sisälle tultaessa ja ilmapiiri on muutenkin välitön. Vaatteet ja muu oheistavara on laitettu esille monikerroksellisesti teemoittain, unohtamatta kuitenkaan järjestystä.

Halutessaan tässä liikkeessä voi upota pitkäksikin aikaa kaivelemaan rekkien aarteita tai tehdä täsmäiskun paitavarantoihin. Miinusta on, että alkuputiikin tunnelma lässähtää liikeen takana. Johtuukohan se sitten vaatteiden sijoittelusta normi rivirekkeihin vai vaatteista itsestään. Joka tapauksessa tämä kirpputori on useammankin käymisen arvoinen kohde.

Liikkeen etuosassa on katumuotia ja viikoittain vaihtuva monipuolinen näyteikkuna, jota pysähtyy aina ohi kulkiessaan ihailemaan.

Kuva ulko-ovelta: Kapea liike jatkuu pitkälle taakse, jonne on sijoitettu vähän vähemmät päheät (lue: perus hyvät) asut, asusteet ja kodin tekstiilit. Valikoimissa on myös lasten leluja ja astioita. Viimeisimmät löytyvät omasta osiostaan keskeltä liikettä. Liikkeen yleisilmeeseen on muutenkin käytetty ajatusta. Esimerkiksi seiniltä saattaa bongata vaikka vanhoja LP-levyjä.

Kultainen tuulikaappi, arjen luksusta.

Helsingin keskustassa

Kävin pitkästä aikaa käppäilemässä Helsingin keskustassa. Aloitin kierroksen Kaivarin kanuunasta, josta mukaani tarttui kuvausvaate ja Cheap Mondayn neule. Tämän jälkeen siirryin ytimeen. Ilokseni huomasin joissain liikkeissä olevan remonttimyynnit, joten sain kesäksi hyvällä alella shortsit. Kenkiäkin katsoin, mutta hulina oli niin huumaava, että poistuin paikalta kohtalaisen nopeasti. Ravitsevan sushi-annoksen jälkeen maistui kahvikupponen, jonka jälkeen suuntasinkin pähkinäkaupan kautta kotia kohti.

Itäkeskuksen kierrätyskeskus

Vasemmalla näkyy askarteluun tarkoitettua materiaalia. Laaja ja laadukas valikoima siistissä järjestyksessä. Kilohintaan ostettava sälätavara on mainio keksintö.

Isot ikkunat luovat kalliimman tunnelman, kuin hintalapuissa lukee. Liikkeen perällä sijaitseva kirjaosasto on suoraan kuin Akateemisesta. Lisäksi osastolla on vastaava myyjä.

Ei tarvitse pelätä, että huitaisisi laukulla astiat lattialle, kiitos käytävätilan. Kaksikerroksisen liikkeen hissi ei ollut vielä käytössä, mutta hyväjalkainen pääsi portaitakin pitkin.

Vaatteet löytyvät kakkosesta. Kengät ovat esillä puisissa telineissä ja suorastaan kutsuvat hipelöimään. Laatu on priimaa. Vaatteiden takana oleva leluosasto on siisti, eivätkä lelut pursuile epäsiististi kaikkialle.

Myyrmäkihallin kirpputori

Kävin ensimmäistä kertaa Myyrmäen urheiluhallissa kirpputorilla. Se on vielä perinteinen kirpputori, jossa myyjät ovat itse pöytien takana ja kertovat hinnan, josta on myös mahdollista neuvotella. 

Vaikka menin päivän päätteeksi, ei hallissa ollut kuuma. Ilmankierto oli varmistettu avaamalla kaikki ovet. Lisäksi käytävillä mahtui kulkemaan, sillä ne oli jätetty leveiksi. Keskellä hallia oli 'valtaväylä', josta näki rivien kirjaimet. Helpompi löytää eksynyt kaveri ihmisjoukosta, kun voi kertoa sijaitsevansa vaikkapa J:n puolivälissä. Mukaan tarttui muutama hyvälaatuinen vaate edulliseen hintaan.

Kirpparimyyntiä

Minulla oli viime viikolla kirpparipöytä varattuna itsepalvelukirpputorilta. Kokemus sinänsä, mutta saattaa jäädä ainoaksi, koska myynti ei ollut kummoinen. Liekö myynnissä ollut vääränlaisia vaatteita (tai sitten olisi pitänyt olla tavaroita), hinta liian kova vai mikä lie ostajakato oli iskenyt. Joka tapauksessa kävin siistimässä pöydänkin vähintään joka toinen päivä. Kuva on otettu viimeiseltä tunnilta, jolloin aloin jo pakkaamaan myynnissä olleita vaatteita pois. Kova työ tuottoon nähden, koska jokainen vaate piti hinnoitella, nuppineulata, viikata (useampaan otteeseen) ja kulkea kotoa edes takaisin useampana päivänä. Minkäs tekee, saanpahan lahjoittaa hyviä vaatteita kehitysyhteistyötä tekeville kirppariketjuille.

Siivouspäivä

Siivouspäivä on koko maan kattava kirpputoritapahtuma, jossa ihmisillä on mahdollisuus perustaa päivän ajaksi oma kirpputorimyyntipiste (huh, mikä sana) valitsemaansa paikkaan. Eräät olivat vallanneet Runeberginkadun Helsingin kauppakorkeakoulun kohdalta.

Caloniuksenkadun risteyksessä oli myyjäkeskittymä. Töölöläisten kaappien aarteista itselle löytyi aniliini röyhelöhame.

Töölöläinen puisto. Näin aikaisin lauantai aamuna ei ollut vielä paljoa porukkaa liikenteessä.

Kallion Siltasaarenkatu. Tästä löytyi keltainen neulospusero.

Kallion kirjaston ympäristö oli vetänyt myyjiä kuin pipoa. Mukaan tarttui korusetti tiukkojen hintaneuvottelujen jälkeen.

Basaaritunnelmaa.

Karhupuisto on lastattu: myyjillä. Huomasin, että erillään sumpuista olevilla (niin Töölössä kuin Kalliossa) oli vähemmän asiakkaita. Keskittäminen siis kannattaa näkyvyyden ja myynnin kannalta. Harvemmin asiakkaat jaksavat lähteä harhailemaan ja etsimään yksittäisiä kauppiaita pitkin katuja.

Täältä ostin pari neuletta, kaksi ankkaa (niin... söpöyskertoimet olivat kohdillaan) ja paidan. Mukava saalis kohtuu hintaan.

Kirppuarvioita: Sunkirppis

Osoite: Tavitie 1, Vantaa

Entisen Sokevan tiloissa toimiva itsepalvelukirppis oli hienoinen pettymys. Vaikka tila on täynnä kauniisti valkoiseksi maalattuja pöytiä, väri näkyi, koska ainakin puolesta puuttuivat myyntitavarat. Asian tila on toisaalta hyvinkin ymmärrettävä, sillä kirpputori on ollut toiminnassa vasta vähän aikaa. Puolen vuoden päästä pöytien täysinäisyys saattaa olla jo toisella tolalla.

Myynnissä oli perus vaatetta. Löysin Luhdan takin edullisesti, itse asiassa paljon halvemmalla kuin mistään muualta olisin löytänyt. Viivakoodatut hintalaput ovat reiluja niin asiakasta kuin myyjääkin kohtaan. Näin kukaan ei pääse kokeilemaan hinnan vaihtamista omin päin. Lisäksi kassapalvelu oli ripeää. Kaiken kaikkiaan mahdollisesti odottamisen arvoinen kirpputori, kunhan toiminta käynnistyy kunnolla.

http://sunkirppis.fi/

Kirppuarvioita: Lönkan Fidan kuvat

Yleisnäkymää.

Pöytäliinat olivat vaihtuneet ryijyiksi.

Ei hiustenraastoa tai koruliittoja.

Ilmavaa esillepanoa.

Tyktyk.