Tuttavani oli lipaskerääjänä muutama päivä sitten. Eräs ohikulkija äyskäisi hänelle: 'Mitä vit**a sä keräät niille afrikkalaisille. Niiden pitäis antaa kuolla nälkään'. Perusteena tyyppi käytti seuraavia argumentteja: 1. Ekosysteemi huolehtii näin maailman tasapainosta. 2. Kun köyhät kuolevat pois, hyvinvointi jakautuu paremmin loppujen kesken. 3. Maailmassa on miljardi ihmistä liikaa eli juuri sen verran kuin on nälkäänäkeviä ihmisiäkin.
Afrikka ei ole ainoa maanosa, jossa nälkä kurnii pysyvästi ihmisten vatsoissa. Myös Aasia joutuu kantamaan osan nälkätaakasta, samoin Etelä-Amerikka.
Pureudutaanpa nyt kevyen pintapuolisesti kaverin väitteisiin. Ekosysteemi huolehtii erään väitteen mukaan itse itsestään, vaikka kaikki ihmiset poistettettaisiin kuvioista. Itse asiassa ekosysteemin kannalta olisi parempi poistaa kaikki ihmiset, jotka tuhoavat sen vapaata kiertokulkua eikä suinkaan niitä, jotka hädin tuskin selviävät päivästä toiseen liian vähällä ruoalla saatika sitten omistaisivat tonneittain kulutushyödykkeitä. Näin ollen väitteen esittäjä itse olisi hyvinvoivana (tai pahoinvoivana kommenteista päätellen) rikkaana länsimaan kansalaisena deletoitavien listalla. Jos ei nyt ihan alkupäässä, niin ainakin listalla.
Toisen väitteen mukaan, jos maailmasta kuolisi miljardi ihmistä, jäisi lopuille enemmän millä mällätä. Faktahan on se, ettei siltä, jolla ei ole mitään, voi jakaa muille. Eli kaikki ruoka, joka nälkäisiltä jäisi muille olisi kohtuu lähellä nollaa. Ruokaahan maailmassa riittäisi kaikkien seitsemän miljardin ruokkimiseen, mutta se vain jakautuu epätasaisesti. Niillä joilla on, annetaan lisää roskikseen tuhlattavaksi asti. Niillä joille ainainen kurniminen taas on tuttua, ei edelleenkään ole mitään.
Pyörittelin seuraavaa ajatusleikkiä: Oletetaan, että kaikki miljardi nälkää näkevää kuolisivat yhtäkkiä saman aikaisesti. Silloin köyhimpiä eivät enää olisi ne, joilla ei ole voimia tai varaa hankkia ruokaansa. Köyhimmiksi siirtyisivät ne, jotka pystyvät elättämään itsensä juuri ja juuri saaden päivittäin tarpeeksi energiaa ruoastansa. Ahneuden iskiessä nämäkin ihmiset olisivat liikaa yhteisellä saaliinjaolla, joten olisi parempi, jos hekin kuolisivat. Siispä kaikki tietyn tulorajan (tai köyhyysrajan) ylittävät koottaisiin yhteen ja telotetaisiin, jotta hyvinvointi jakautuisi paremmin loppujen kesken.
Seuraavaksi katse käännettäisiin itseä huonompiosaiseen naapuriin. Sillä on vain pölynimuri ja polkupyörä, mutta ei autoa. Köyhempänä hän kuppaa parempiosaisten selkänahasta verta, koska ei voi itse hankkia autoa, vaan kehitysyhteistyöjärjestön on järjestettävä keräys saadakseen rahaa nelipyöräisen ostamiseen. Lisäksi itsellä oli mielessä hankkia samanlainen pyörä, joten naapurin kuolema tulisi kuin tilauksesta. Kun kaikki aineellinen olisi jaettu maata enää kansoittavan pienen ihmisyhteisön kanssa, käännettäisiin ajatus seuraavaksi ilmaan. Tuo hengittää liikaa minulle kuuluvia happimolekyylejä. Hän on muutenkin kaksi euroa köyhempi kuin minä. Siispä harvennetaan taas. Tällä tahdilla maailmassa olisi jäljellä enää yksi ihminen, joka samaan aikaan olisi maailman köyhin ja rikkain. Ekosysteemin villieläimet kyllä huolehtisivat siitä, että tämäkin tuholainen olisi pian vainaa. Tosin petojen pitäisi ensin kaivaa tiensä kaiken sen tavara- ja ruokavuoren keskelle, joka viimeistä ihmistä ympäröisi. Näin kaikki maailman seitsemän miljardia ylimääräistä ihmistä olisivat vainajia.
Eikö kuulosta hyvältä? Ehkäpä seuraavalla kerralla, kun ohitat lipaskerääjän, voit pysähtyä juttelemaan ja kysymään mitä sinä voisit tehdä asialle.
Järjestöjen sivustoja, joista lisätietoa asiasta:
http://www.xn--evtelmn-6waadba.fi/nalka/
http://www.ykliitto.fi/tiedottaa/uutiset/ykn_ruokahuippukokous_lapsi_kuolee_nalkaan_joka_viides_sekunti
http://www.kepa.fi/uutiset/4625
http://global.finland.fi/public/default.aspx?contentid=66818&nodeid=34352&contentlan=1&culture=fi-FI
http://www.ksml.fi/mielipide/paakirjoitukset/lasten-nalka-on-kallista-ja-julmaa-tuhlausta/1140361
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti